Porvoo on lumonnut lapsesta asti

Porvoo on mulle merkityksellinen paikka. Olen asunut siellä lapsena muutaman vuoden. Pihan hiekkalaatikkokavereista yksi on ystäväni vielä tänäkin päivänä. Porvoosta on syntynyt vuosittainen perinteemme. Hurmaavaan kaupunkiin on päästävä vähintään kerran vuodessa.

Yleensä otamme auton alle ja hurautamme paikalle kesäaikaan. Talvi ei ole yhtään sen hullumpi vaihtoehto. Vanha Porvoo on täynnä tunnelmallisia jouluvaloja, glögin myyntipisteitä, joululahjashoppailijoita ja onnellisen näköisiä turisteja. Porvoossa on tunnelmaa, aivan kuin olisi kauempanakin kotoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Porvoon tuomiokirkko

Kierroksemme alkaa aina tuomiokirkolta ja jatkuu jokikatua pitkin kohti satamaan. Matkan varrelta löytyy mielettömästi ihania putiikkeja. Ei isoja ketjukauppoja, vaan kaikki panostus on suomalaisessa käsityössä, jota arvostan suuresti. Harmittaa, kun isoäidin ja äidin innostus (ja osaaminen) käsitöihin on totaalisesti lässähtänyt minun kohdallani. Huonoa omatuntoa voi onneksi lievittää lapsuuteni kaupungissani ostamalla kotimaista käsityötä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Design Delistä bongasin söpöt betonikorvikset, jotka ostin itselleni joululahjaksi. Mitä tykkäätte?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Perinnekierrokseen kuuluu lasilliset joenrannan Paahtimossa. Jos käy hyvä tuuri, saattaa saada pöydän ikkunan äärestä, josta näkee joelle. Kerrankin onnistuin pujahtamaan pöytään heti edellisten noustua. Pakkaspäivä vaati lämmikkeeksi glögiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Lapsuudenystäväni Ville

En ole täällä oman blogin puolella vielä maininnutkaan, että kirjoitan ruoka-aiheista blogia uudelle ruoka- ja ravintolamedia Toptastelle. Blogissa tutustutaan Helsingin ja lähialueiden ravintolatarjontaan, ihmetellään ruokatrendejä, tavataan mielenkiintoisia ravintola-alan ihmisiä, kokkaillaan kotona (hyvällä ja välillä heikommalla menestyksellä) ja ennen kaikkea nautitaan ruokakuvista.

Sain kutsun Toptasten kautta tutustumaan porvoolaiseen Zum Beispieliin. Tunnelmallisessa ravintolassa oli valtava kuhina. Jokainen pöytä oli näin sesonkiaikaan täynnä. Omaan pöytään kävellessä kurkistelin pöytien antimia: salaatteja, risottoja, pastaa, pihvejä, falafeleja ja hampurilaisia. Syysmenun annokset olivat tyytyväisistä ilmeistä päätellen täynnä makua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valitsin pääruoaksi Zum Beispielin nimikkopastan: omatekoista luomupastaa, prosciuttoa, pinaattia, ricottaa, pomodorinoa ja salaattia. Tuhtia lohturuokaa, paljon makua. Pasta maistui tuoreelle ja siitä huomasi, että se on itse tehty. Pastan muoto oli kivan poikkeava, en ole aiemmin törmännyt vastaavaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Porvoosta lähtee aina hieman haikein mielin. Täällä olisi ihanaa asua vielä joskus. Sitä odotellessa on tyydyttävä vierailuihin, jotka ovat onneksi vain 45 minuutin matkan päässä.

-Reetta

Kirjoittaja:

Olen 28-vuotias viestinnäntekijä ja kulttuurituotannon opiskelija, jonka intohimona on ruoka ja ruoanlaitto (tai vain yleisesti syöminen). Vastapainona liikunta ja uusiin asioihin heittäytyminen. Matkalaukku on aina valmiina pakattuna odottamassa seuraavaa seikkailua jossain päin maailmaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s