Supernainen itkee yksin

Väsyttää ja vähän kiukuttaakin. Uni ei tule ja kello soi 5 tunnin päästä. Kiukutus vaihtuu harmistukseen. Kello soi 4 tunnin päästä. Harmistus vaihtuu tuskastumiseen. Kello soi 3 tunnin päästä. Meinaa alkaa itkettämään. 2,5h yöunien jälkeen tarvon tuulessa kohti bussipysäkkiä. Silmät vuotaa, johtuuko se tuulesta? Toivottavasti, koska kiire ei nyt anna muulle sijaa. Koulua, pari työpalaveria, illaksi optikon duuniin ja kotiin hoitamaan vielä yksi Skype -palaveri ennen puoltayötä. Pelkkä ajatus tulevasta unettomasta yöstä ja odottavasta tehtäväpinosta saa mielen mustaksi.

Samaan aikaan näkee joka puolella supernaisia, tiedättehän niitä, joille mikään ei tunnu olevan mahdotonta? Pakko ihmetellä, miten ne jaksaa. Mieleen hiipii ajatus siitä, että pakkohan sitä on sitten itsekin jaksaa. Lisää vettä myllyyn vaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kasvoistakin näkee, että nyt väsyttää. Pelottava ajatus on kuitenkin se, miten vähän stressi ja väsymys loppujen lopuksi näkyy ulospäin, vaikutukset sisällä on varmasti ihan toista luokkaa.

Menee useampi viikkoa ja tämä ihmisraunio raivoaa itsekseen kotona. Oma syyhän se on, että on ahminut liikaa tekemistä. On vaan vaikeaa kieltäytyä mielenkiintoisista työtarjouksista. Ihmiset muistuttelee, kuinka onnekas saa olla, että yrittäjänä riittää töitä. Totta toki sekin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Mä rakastan mun Macbookia, mutta on päiviä jolloin se tuntuu piinaavalle viholliselle. Isoisältä saatu kello muistuttaa ajan kulumisesta, hyvässä sekä pahassa.

Pakko hidastaa.

Joskus on vaan välttämätöntä laittaa läppäri kiinni ja unohtaa kaikki. Mikä todennäköisyys, että yhden vapaaillan aikana kaikki kovalla työllä rakennettu kaatuisi. Aika pieni tai oikeastaan olematon. Lenkkarit jalkaan ja pihalle, hyvää ruokaa ja leffan katsomista. Jos rehellisiä ollaan, ei yksi stressitön ilta kaikkea pelasta, mutta jostain pitää aloittaa. Heti tuntuu jo vähän paremmalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Pitkä kävelylenkki on ollut pelastus aika monta kertaa. Onneksi lähialueen maisemat on kunnossa!

Avun pyytäminen on usein hieman hankalaa, kun jostain olen kerran oppinut, että kaikki ovat vastuussa itsestään. Pyysinpä kuitenkin ja heti helpotti taas lisää, kun sain jakaa hieman omaa työtaakkaa.

Unirytmikin alkaa pikkuhiljaa palautua normaaliksi, eikä melatoniinikaan ole tarpeen. Huh. Selvisinpäs.

Tuon hirvittävän reilun kuukauden rytistyksen jälkeen lupasin itselleni, etten enää ota noin tiukkaa aikataulua itselleni. En minä ole yli-ihminen, jonka voimavarat on loputtomia. Sitä on asettanut itselleen tietyn vaatimustason, josta ei halua antaa milliäkään periksi. Aina se ei kuitenkaan ole kunnioitettavaa, vaan suorastaan typerää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Opittua – Pienet hidastukset matkalla on yleensä vain hyviä!

Nyt kun ajatukset ja olemus alkaa taas olla paremman puolella, olen pohtinut, että nuo aiemmin mainitsemani supernaiset ovat luultavasti hyvin samanlaisia. Periksi ei anneta ja hampaat irvessä edetään vastatuuleen. Instagramissa hymyillään nätisti ja Facebook kertoo toinen toistaan uskomattomammista jutuista. Totuus saattaa kuitenkin olla jotain ihan muuta. Jos ei tajua ajoissa höllätä kaasujalkaa, ei lopputulos ole välttämättä korjattavissa enää hyvillä yöunilla.

Muistetaan pitää itsestämme huolta ja vähän katsoa myös muiden perään. Sen sijaan, että jeesustellaan ”miten sä jaksat” kannattaa sanoa suoraan, että tekeminen on kestämättömällä pohjalla tai ehdottaa, jos voisi olla avuksi (ja kieltäytyä ottamasta eitä vastaukseksi). Tämän elämän kuuluu kuitenkin olla kaikkea muuta kuin pakkosuorittamista.

Ps. Te naiset, joilla on vielä vaativan työn ja harrastusten lisäksi pieniä lapsia – ISO respect.

Kirjoittaja:

Olen 28-vuotias viestinnäntekijä ja kulttuurituotannon opiskelija, jonka intohimona on ruoka ja ruoanlaitto (tai vain yleisesti syöminen). Vastapainona liikunta ja uusiin asioihin heittäytyminen. Matkalaukku on aina valmiina pakattuna odottamassa seuraavaa seikkailua jossain päin maailmaa.

6 thoughts on “Supernainen itkee yksin

  1. Hyvä teksti Reetta! Saman jutun kanssa täällä painineena, tiedän tunteen :/ Onneksi nyt onnistuneet rekryt takana ja rajat löydetty! Vielä opetellaan sitä melkein mahdottomalta tuntuvaa ”Ei” sanaa 😀

    Tykkää

    1. Kiva kuulla, että tykkäsit! Miten nuo kaksi kirjainta ovatkin niin haastavia! Tavallaan lohdullista, mutta samalla surullista tietää, ettei ole tunteen kanssa yksin. Oh, voi toivottavasti saan jossain vaiheessa rykryttyä itsellenikin apukäsiä. Voin kuvitella, että on auttanut!

      Tykkää

  2. Kirjoitin hieman samasta asiasta vuosi sitten blogiini, mutta siitä rajautui tuo väsymys pois, joka on kyllä sekin tuttua. Ihminen voi väsyä kivoihinkin asioihin, yritän muistuttaa tätä itselleni Eräänlaisnen elämyshakuisen ihmisen paradoksi. Kiitos kun jaat ajatuksiasi. Oma valoisa näkökulmani eli hyvänä päivänä kirjoitettu löytyy linkistä.http://suhteellistajasuhteetonta.blogspot.fi/2014/04/kuinka-sa-aina-jaksat.html

    Tykkää

    1. Kiitos tästä, erityisesti pidin kohdasta ”Rupea tekemään enemmän hyvää, myös itsellesi”. Tämä tulee muistaa myös kiireisessä arjessa 🙂 Aurikoista syksyä sulle!

      Tykkää

  3. Tsemppiä, on jo paljon, että itse myöntää joskus ”nyt mä en taida jaksaa”. Kun tän pystyy itselleen myöntämään voi miettiä niitä pikkujuttuja jotka vois helpottaa: vaikka se stressitön ilta tai yksi lauantai kirjaa lukien (näin tein itse just viime viikonloppuna). Sulje puhelin ja läppäri, tee vain ja ainoastaan sitä mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Yli-ihmisiä kun ei olla, on pakko yrittää pärjätä näillä voimilla mitä on annettu 🙂

    Tykkää

    1. Moi Karoliina! Olet ihan oikeassa. Sitä huomaa, että on paljon tuottoisampi ja luovempi, mitä enemmän antaa myös itselleen aikaa. Onneksi on kirjat, niitä tulee rohmuttua paljon! Tosin Taivas & Helvetti piti jättää pois, muistutti vaan töistä 😅 Kiitos tsempistä ja ihanan aurinkoista syksyä sinne! 😊

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s